Raskaus ja synnytys kuormittavat lantionpohjaa, ja moni nainen kohtaa raskausaikana tai sen jälkeen virtsankarkailua. Tuore suomalainen väitöstutkimus tuo aiheeseen kannustavaa tietoa: liikkuminen näyttää suojaavan oireilta ja lievittävän niitä jo ilmaannuttuaan.
Tutkimuksen on tehnyt terveystieteiden tutkija Iina Ryhtä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Hänen työnsä tarkastelee liikunnan merkitystä raskausajan ja synnytyksen jälkeisen terveyden kannalta – erityisesti vaikutuksia virtsankarkailuun ja elämänlaatuun. Osa työstä perustuu tutkimusasetelmaan, jossa selvitettiin lantionpohjan kuntoutukseen keskittyvän verkkovalmennuksen vaikutuksia synnyttäneiden naisten hyvinvointiin, käy ilmi Turun yliopiston tutkijaesittelystä.
Mitä tutkimus havaitsi
Vahvin näyttö liittyi nimenomaan virtsankarkailun ehkäisyyn: liikunnalla pystyttiin vähentämään synnytyksen jälkeisen virtsankarkailun riskiä, ja se lievitti oireita myös niillä, joilla vaivaa jo oli, Maaseudun Tulevaisuus kertoo.
Elämänlaadun osalta tulokset olivat maltillisempia. Liikunta paransi elämänlaatua lähinnä fyysisen terveyden ulottuvuudella, kun taas psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään hyvinvointiin se ei tuonut selkeää muutosta. Tulos on hyvä pitää mielessä: liikunta on yksi keino monien joukossa, ei ihmelääke kaikkeen.
Liikkuminen vähenee – eikä palaa itsestään
Tutkimus vahvisti tutun ilmiön: fyysinen aktiivisuus vähenee usein raskauden aikana eikä palaudu automaattisesti entiselle tasolle synnytyksen jälkeen. Keskeisiä esteitä ovat ajan puute, väsymys sekä riittämätön ohjaus ja tuki.
Ryhtä nostaa ratkaisuksi oikea-aikaiset, matalan kynnyksen digitaaliset palvelut, kuten liikunnan ja lihashuollon verkkovalmennukset. Ajatuksena on, että tukea olisi saatavilla silloin kun se sopii arkeen – ei vain neuvolakäynnin yhteydessä.
Mitä lantionpohjan harjoittelu tarkoittaa
Lantionpohjan lihakset muodostavat lihasryhmän, joka tukee virtsarakkoa, kohtua ja suolistoa sekä osallistuu virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn. Raskaus venyttää ja kuormittaa näitä lihaksia, ja synnytys voi heikentää niitä entisestään.
Lantionpohjan harjoittelussa lihaksia jännitetään ja rentoutetaan hallitusti – tavoitteena tunnistaa oikeat lihakset ja vahvistaa niiden voimaa ja kestävyyttä. Säännöllinen harjoittelu on yksi keskeisimmistä keinoista ehkäistä ja hoitaa virtsankarkailua, ja sitä suositellaan sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen.
Kuinka paljon raskaana oleva saa liikkua
Liikunta on raskausaikana lähtökohtaisesti turvallista ja suositeltavaa, kun raskaus etenee normaalisti. UKK-instituutin liikkumisen suosituksen mukaan raskaana olevan kannattaa liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, jaettuna vähintään kolmelle päivälle. Reipasta liikkuminen on silloin, kun hengästyy mutta pystyy yhä puhumaan. Lisäksi lihaskuntoa ja tasapainoa suositellaan harjoitettavaksi ainakin kaksi kertaa viikossa.
Kuormitusta kannattaa sovittaa omiin aiempiin liikuntatottumuksiin ja kuunnella kehoa. Jos liikkuminen tuntuu kivuliaalta tai oireet huolestuttavat, asiasta on hyvä keskustella neuvolassa tai fysioterapeutin kanssa. Yksilölliset tilanteet, kuten raskauskomplikaatiot, voivat vaatia liikunnan rajoittamista.
Kannustava viesti odottajille
Väitöstutkimuksen ydinviesti on rohkaiseva: jo kohtuullinen, säännöllinen liikkuminen voi tukea lantionpohjan terveyttä ja vähentää virtsankarkailun riskiä. Suurin pullonkaula ei näytä olevan tahto vaan tuki – ja siihen löytyy keinoja niin neuvolasta, fysioterapiasta kuin yhä useammin myös verkosta.
