Juhannuksen ympärille osunut helle saa monet sieppaamaan juoksukengät jalkaan, mutta kuumuudessa kova rasitus ei ole vaaratonta. Kun ilma on tukala, keho joutuu jäähdyttämään itseään hikoilemalla samaan aikaan, kun liikunta tuottaa lisälämpöä – ja yhtälö voi mennä yli.

Mistä lämpösairaudet kertovat

Kova liikunta voi nostaa kehon sisälämmön reilusti yli normaalin, mikä on jo terveysriski. Ensimmäinen aste on lämpöuupumus, jossa ruumiinlämpö on koholla ja olo heikkenee. Pahetessaan se voi johtaa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen, jossa kehon lämmönsäätely pettää.

Terveyskirjaston mukaan lämpöhalvauksen oireet voimistuvat, kun peräsuolesta mitattu ruumiinlämpö kohoaa yli 39–40 asteen, ja jos lämpö nousee yli 45 asteen, kuolemanvaara on erittäin suuri. Tila voi kehittyä yllättäen rasituksen aikana.

Tunnista varoitusmerkit

Vaaramerkkejä ovat väsymys, päänsärky, lihaskrampit, pahoinvointi ja koordinaation heikkeneminen. Erityisen hälyttävä merkki on, kun hikoilu loppuu ja iho tuntuu kuivalta – Terveyskirjasto kuvaa kuivaa ihoa huolestuttavaksi oireeksi. Lisäksi voi ilmetä sekavuutta, näköhäiriöitä ja jopa tajunnan menetystä.

Jos lämpöhalvausta epäillään, rasitus on keskeytettävä heti ja soitettava hätänumeroon 112. Sairastunut viedään varjoon, ylimääräiset vaatteet riisutaan ja kehoa viilennetään valelemalla iholle viileää vettä.

Ajoita lenkki viileään

Tärkein nyrkkisääntö on ajoitus. Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen on Ylen haastattelussa neuvonut siirtämään treenin kuumimpien tuntien ulkopuolelle ja korvaamaan hikoilun mukana menetetyn nesteen riittävällä juomisella. Käytännössä lenkki kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun tai iltaan ja unohtaa keskipäivän paahde.

Samalla kannattaa unohtaa tehosuoritukset: kovat intervallit ja ennätysjahti odottavat viileämpää keliä. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan juoksu kannattaa kuumalla pitää lähellä kotia tai huoltopistettä, ja käsiä ja jalkoja voi vilvoitella välillä viileässä vedessä.

Juo oikein – pelkkä vesi ei riitä

Nesteytys alkaa jo ennen lenkkiä ja jatkuu sen jälkeen. Hyvä mittari on virtsan väri: vaalea kertoo riittävästä nesteytyksestä. Pelkällä vedellä ei kuitenkaan aina pärjää, sillä hikoilun mukana poistuu myös suoloja. Pitkillä, runsaasti hikoiluttavilla lenkeillä mukaan kannattaa ottaa myös kivennäisvettä tai urheilujuomaa, jottei elimistö laimene liikaa.

Kannattaa myös muistaa, että alkoholi ja kofeiini lisäävät nesteen poistumista kehosta. Juhannussaunan ja oluen jälkeen lenkille ei siis kannata lähteä kuivuneena.

Pukeudu kevyesti ja suojaa pää

Vaatetus auttaa kehon jäähdytystä: löysät, vaaleat ja kevyet vaatteet päästävät lämmön karkaamaan. Pää kannattaa suojata ja iholle levittää aurinkovoidetta.

Riskiryhmiin kuuluvien – ikääntyneiden, pienten lasten ja pitkäaikaissairaiden, kuten sydän- ja munuaispotilaiden – tulee olla erityisen varovaisia, mutta helle voi olla vaaraksi kenelle tahansa ilman varotoimia. Hyvä peukalosääntö on liikkua kaverin kanssa, jolloin voitte tarkkailla toistenne vointia. Kun keho oireilee, on aika hidastaa ja siirtyä varjoon – ennätys voi odottaa viileämpää päivää.