Suomalaisnuorten terveyttä kuvaavat luvut kertovat tänä vuonna kahta tarinaa yhtä aikaa. Keskimäärin nuoret voivat aiempaa paremmin – mutta samalla heikoimmassa asemassa olevien ryhmä jää yhä selvemmin omaan kuoppaansa. Ilmiö ei perustu mielikuviin vaan tuoreisiin valtakunnallisiin aineistoihin: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyyn 2025 sekä syksyn Move!-mittauksiin.
Keskiarvo nousee, mutta hajonta kasvaa
Kouluterveyskyselyn mukaan 78 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kokee terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi. Osuus nousi viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Hyvä uutinen, mutta sama luku kertoo myös toisen puolen: yhä noin viidennes arvioi terveytensä korkeintaan keskinkertaiseksi.
Juuri tämä jälkimmäinen joukko huolettaa asiantuntijoita. Kun valtaosalla menee aiempaa paremmin, heikoimmin voivien tilanne erottuu entistä jyrkemmin keskiarvosta. Polarisaatio ei tarkoita, että nuorilla menisi yleisesti huonosti – vaan että ääripäät loittonevat toisistaan.
Tytöt ja pojat eri raiteilla
Selvin jakolinja kulkee sukupuolten välillä. Pojista 85 prosenttia kokee terveytensä hyväksi, tytöistä 72 prosenttia. Ero kärjistyy mielen hyvinvoinnissa: kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki tytöistä noin kolmasosa, pojista alle kymmenesosa.
THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu muistuttaa, että korkeat ahdistuslukemat heijastavat osin pandemian jälkivaikutuksia – mutta myös sitä, että nuoret tunnistavat ja sanoittavat mielen oireita aiempaa avoimemmin. Pojilla huoli kohdistuu enemmän yksinäisyyteen ja opinnoista putoamiseen.
Kunto kohenee – mutta ei kaikilla
Sama kahtiajako näkyy fyysisessä kunnossa. Syksyn 2025 Move!-mittauksissa terveyttä mahdollisesti haittaavalla kuntotasolla olevien osuus laski kolmessa vuodessa 40 prosentista 37 prosenttiin. Kehitys on siis myönteinen – mutta erot ovat suuret.
Viidesluokkalaisten tulokset paranivat erityisesti. Sen sijaan kahdeksasluokkalaiset tytöt ovat ainoa ryhmä, jonka fyysinen toimintakyky on nyt heikompi kuin 2020-luvun alussa. Myös asuinpaikka jakaa: maaseutukunnissa heikkokuntoisten osuus on selvästi suurempi kuin kaupungeissa, ja ero korostuu etenkin pojilla.
Tausta ratkaisee yhä enemmän
Mistä jako johtuu? Tuore Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että lasten ja nuorten itsearvioitu terveys vaihtelee voimakkaasti perheen koetun varallisuuden, sosiaalisen tuen ja iän mukaan. Sosioekonominen terveysero on lapsilla yhtä tiukassa kuin aikuisväestössä.
Kun perheen taustasta tulee yhä vahvempi terveyden ennustaja, kyse ei ole vain yksittäisen nuoren valinnoista. Arjen perusasiat – riittävä uni, säännölliset ateriat, liikunta ja kohtuullinen ruutuaika – kasautuvat samoille nuorille joko hyvässä tai pahassa.
Arjen perusrytmi avainasemassa
Asiantuntijat nostavat hyvinvoinnin tukipilareiksi juuri nämä arjen perusasiat, joita perheiden kannattaisi rakentaa yhdessä. Suomalaisnuorten päivittäinen ruutuaika on kansainvälisesti korkea, ja liikkumattomuus kytkeytyy paitsi kuntoon myös unen häiriintymiseen, keskittymisvaikeuksiin ja ahdistusoireisiin.
Kokonaiskuva on lopulta varovaisen toiveikas: keskimäärin nuoret voivat paremmin ja liikkuvat enemmän kuin pari vuotta sitten. Mutta jos heikoimmin voivien joukkoa ei tavoiteta, riskinä on, että Suomeen kasvaa entistä selvemmin kahden kerroksen nuoriso – toiset terveinä ja aktiivisina, toiset yhä kauempana hyvinvoinnista.
