Suomen alkoholipolitiikan kulmakivi, Alkon vähittäismyynnin yksinoikeus, on joutunut tällä vaalikaudella ennennäkemättömän paineen alle. Vaikka hallitusohjelmassa luvattiin, ettei Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa muuteta, useat peräkkäiset lakimuutokset ovat siirtäneet myyntiä monopolin ulkopuolelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pia Mäkelä arvioi, että kehitys uhkaa nakertaa koko monopolin oikeutusperustaa.
Mikä muuttuu nyt
Kesäkuussa 2024 voimaan tullut alkoholilain uudistus salli käymisteitse valmistettujen, enintään 8-tilavuusprosenttisten juomien myynnin ruokakaupoissa. Aiemmin raja oli 5,5 prosenttia. Käytännössä vahvemmat oluet, siiderit ja lonkerot siirtyivät osin Alkon hyllyiltä markettien valikoimaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan uudistus siirsi myyntiä merkittävästi Alkosta päivittäistavarakauppaan, vaikka kaupan kokonaismyynnin kasvu jäikin maltilliseksi.
Nyt eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys alkoholin etämyynnistä ja kotiinkuljetuksesta. Esitys avaisi rajat ylittävän etämyynnin, jolloin kuluttajat voisivat tilata alkoholia myös ulkomaisista verkkokaupoista. Lakihankkeen käsittely jatkui eduskunnassa kesäkuussa, ja asia ohjautui suuren valiokunnan käsittelyyn.
Miksi professori on huolissaan
Mäkelän keskeinen huoli koskee väkevien juomien päätymistä vapaan ulkomaisen kilpailun piiriin etämyynnin kautta. Hän on esittänyt, että verkkomyynti tulisi rajata samanvahvuisiin tuotteisiin, joita Suomen ruokakaupoissakin saa myydä. Mikäli näin ei tehdä, kuluttajat voisivat tilata myös erittäin väkeviä juomia EU-alueen verkkokaupoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on ehdottanut, että etämyynti rajattaisiin enintään 8-prosenttisiin käymisteitse valmistettuihin ja enintään 5,5-prosenttisiin muihin juomiin.
Mäkelän perustelu nojaa monopolin alkuperäiseen tarkoitukseen: alkoholi ei ole tavallinen kulutushyödyke, vaan monopoli on väline alkoholihaittojen vähentämiseen. THL:n koosteen mukaan kansainvälisten tutkijoiden laskelmat viittaavat siihen, että monopolijärjestelmästä luopuminen kasvattaisi alkoholinkulutusta ja -kuolleisuutta merkittävästi.
Monopolin oikeutus vaakalaudalla
Monopolijärjestelmän juridinen kestävyys on kytköksissä siihen, kuinka johdonmukaisesti sitä sovelletaan. EU-oikeudessa kansallinen myyntimonopoli on hyväksyttävä lähinnä kansanterveyssyihin vedoten – ja vain, jos se ei syrji ulkomaisia toimijoita. Tästä syntyy etämyynnin ydinongelma: jos ulkomaisten verkkokauppojen sallitaan myydä suomalaisille tuotteita, joita Alko myy yksinoikeudella, monopolin perustelu rapautuu sisältä päin. Mitä suositummaksi etämyynti muodostuu, sitä enemmän se vie markkinaosuutta Alkolta.
Kansanterveysjärjestöt, kuten EHYT ry, ovat varoittaneet, että kotiinkuljetus ja etämyynti uhkaavat suomalaisten terveyttä ja siirtävät voitot ulkomaille haittojen jäädessä Suomeen.
Toinen näkökulma
Uudistusten puolustajat korostavat kuluttajien valinnanvapautta, kotimaisten pienpanimoiden ja viinitilojen mahdollisuuksia sekä sitä, että rajat ylittävä etämyynti on EU:n sisämarkkinoilla joka tapauksessa vaikea estää. He huomauttavat myös, että vuoden 2024 vahvempien juomien vapauttaminen ei lopulta kasvattanut kokonaismyyntiä juuri lainkaan, mikä heidän mukaansa osoittaa pelätyt haittavaikutukset liioitelluiksi.
Lain lopullinen muoto ratkeaa eduskunnan jatkokäsittelyssä. Mäkelän kaltaisille asiantuntijoille kyse ei ole yksittäisestä pykälästä vaan suunnasta: jokainen vapautusaskel kaventaa sitä perustaa, jolle koko Alkon yksinoikeus on rakennettu.
