Juhannusviikonloppu vie suomalaiset luontoon: metsään, järven rantaan, mökin pihalle. Se kannattaa, sillä luonnossa oleskelun terveyshyödyistä on kertynyt vankkaa tutkimusnäyttöä – eikä kyse ole vain raittiista ilmasta ja liikunnasta. Yksi kiinnostavimmista havainnoista koskee kehon omaa mikrobistoa eli niitä lukemattomia mikrobeja, jotka elävät iholla ja suolistossa ja säätelevät muun muassa immuunijärjestelmäämme.
Luontokosketus monipuolistaa mikrobistoa
Keskeinen tausta-ajatus on niin sanottu biodiversiteettihypoteesi: kun ihmisen kontakti monimuotoiseen luontoon vähenee, myös kehon mikrobiston monimuotoisuus köyhtyy, mikä voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille kuten allergioille. Ajatusta on Suomessa kehitellyt muun muassa ekologi Ilkka Hanski työtovereineen; tutkimuksissa havaittiin, että monimuotoinen luonto kodin ympärillä oli yhteydessä vähäisempään allergiaherkkyyteen suomalaisnuorilla.
Vahvin näyttö syy-seuraussuhteesta saatiin kokeellisesta päiväkotitutkimuksesta. Siinä päiväkotien pihoille tuotiin metsämultaa, kunttaa eli metsän pintakasvillisuutta sekä istutuslaatikoita. Jo kuukaudessa lasten ihon mikrobisto monipuolistui ja suoliston mikrobisto alkoi muistuttaa metsässä päivittäin liikkuvien lasten mikrobistoa. Samalla veriarvoissa näkyi muutoksia immuunijärjestelmän säätelyssä. Science Advances -lehdessä julkaistua tutkimusta johti tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta, ja se oli laatuaan ensimmäinen maailmassa.
CC
Mieli rauhoittuu nopeasti
Mikrobiston lisäksi luonto vaikuttaa mieleen ja stressinsäätelyyn. Suomen Mielenterveys MIELI ry:n mukaan jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää, verenpaine laskee ja syke rauhoittuu. Mielialan kohenemiseen riittää noin kaksikymmentä minuuttia.
Vaikutukset näkyvät myös työikäisillä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa terveydenhuollon työntekijöiden syljen kortisolitaso oli luontokäyntipäivinä matalampi kuin muina arkipäivinä, ja koettu kuormitus väheni. Tutkijat muistuttavat, että lyhyetkin palautumishetket päivän aikana ovat tärkeitä.
Vinkit luonnon hyödyntämiseen
Kuinka paljon luontoa sitten tarvitaan? Tutkimusten perusteella säännöllisyys ratkaisee. Asiantuntijoiden suositus on käydä lähiviheralueilla pari kolme kertaa viikossa, parikymmentä minuuttia kerrallaan, ja tehdä pidempiä luontoretkiä pari kolme kertaa kuukaudessa. Vaikutukset ovat aluksi lyhytaikaisia, mutta säännöllisillä käynneillä niistä tulee pysyvämpiä.
Käytännön ohjeet ovat yksinkertaisia:
- Suosi monimuotoista luontoa. Mitä rikkaampi kasvillisuus ja maaperä, sitä monipuolisempi mikrobialtistus. Metsä, niitty ja luonnontilainen ranta ovat hoidettua nurmikkoa antoisampia.
- Käytä käsiä. Mullan ja kasvien koskettelu, marjastus ja puutarhanhoito tuovat ihokontaktia ympäristön mikrobeihin.
- Tee siitä arkista. Lyhyt kävely lähimetsässä työpäivän lomassa riittää jo laskemaan stressitasoja.
- Ota lapset mukaan. Päiväkotitutkimuksen perusteella varhainen, säännöllinen luontokosketus tukee immuunijärjestelmän kehitystä.
Juhannus on hyvä hetki aloittaa. Mökkireissu, metsäkävely tai paljasjaloin nurmikolla seisominen ei vaadi varusteita – ja keho kiittää sekä mielialan että mikrobiston tasolla.
